Kuvia Hilman pennuista on galleriassa

06.03.2015

Urhokin muutti omaan kotiin tammikuun alussa, se sai kaverikseen upean mustan eurooppalaispojan ja ne leikkivät vauhdikkaasti. Urho muistaa myös hoitaa lempileluaan, pientä vaaleanpunaista hiirtä, joka pääsee sen mukana syömään, uimaan vesikuppiin ja hiekkalaatikolle. Urheilijanuorukaisella on selvästi myös hempeämpi puoli :-)

Seuraavat pennut ovat suunnitteluvaiheessa, etsiskelen Hilmalle sopivaa sulhasta ja pentujen aika voisi olla alkusyksyllä.

24.11.2014

Hilman pennut ovat peräkammarin poika Urhoa lukuun ottamatta muuttaneet omiin koteihin. Hurlumhei on Hansu ja Herkkupala Nami ja ne asuvat Helsingissä. Hepsankeikka eli Jansson muutti vähän matkan päähän Espoossa ja Hilipatipippan eli Nala ja Hitsinpimpula Nemi ovat Jokelassa, ne ovat tulevaisuuden toivoja eli toivon että ne saavat pentuja kunhan saavuttavat soveliaan iän.

Periaatteessa Urho etsii edelleen omaa kotia, se on nyt 8 kuukauden ikäinen ja aika iso poika, keskenkasvuinen mutta hyvin vauhdikas. Luonne on edelleen herttainen, se on oikea mammanpoika. Seurallinen se on myös, se kutsuu muita kissoja mukaan puuhiinsa niin että melkein koko ajan kuuluu jostain sen pieni kurina, uudessa kodissa pitäisi siis olla sille kissakaveri.

18.06.2014

Pennut ovat täyttäneet 12 viikkoa ja eilen ne saivat toiset rokotukset ja mikrosirut ja eläinlääkäri tarkasti koko jengin. Pennut ovat siis valmiita muuttamaan uuteen kotiin kun olen varma ettei rokotus aiheuttanut mitään epätoivottua reaktiota. Lääkärissä pennut olivat varsin urheita ja automatkakin sujui hyvin, pieniä vastalauseita kuului aluksi bokseista mutta pian ne rauhoittuivat. Reissun jälkeen ne nukkuivat normaalit päiväunet ja jatkoivat sitten touhujaan, rokotus ei tuntunut missään.

Ruokahalusta päätellen pennut ovat päättäneet kasvaa isoiksi tosiäkkiä, vaikka jätän niille yöksi runsaat eväät aamulla aikaisin on jo kiljuva nälkä. Pennut syövät edelleen kiltisti kaikkea mitä niille annetaan, tänään hävisi paketillinen porsaanlihasuikaleita muutamassa minuutissa. Ja tietenkin raksuja jälkiruuaksi.

10.06.2014

Aika on kulunut nopeasti ja pennut ovat kasvaneet kohisten. Nyt ne jaksavat jo hypätä pöydille ja iltarallit ovat todella hurjia. Parina yönä ne ovat keksineet tulla yöllä makuuhuoneeseen riehumaan, olen herännyt kun pentu on tehnyt hurjissa hypyissään välilaskun naamalleni. Kovassa vauhdissa ei aina ehdi katsoa minne on menossa.

Herttaisia pikkukissoja ne kuitenkin ovat, kun istun sohvalla ne tulevat usein syliin siliteltäviksi. Pikkukarhu eli Höpsistöpsis on todella hurja nuorimies, se ei pelkää imuria ollenkaan vaan tulee tavattoman haitallisesti läpsimään suulaketta kun yritän siivota. Kaikki pennut osallistuvat suurella innolla lähes kaikkiin arkisiin askareisiin, pyykkikonetta ei voi käynnistää ennen kuin on aivan varmaa ettei siellä ole yhtään pentua, tiskikoneen kanssa sama juttu. Ja jääkaapin ovi on suljettava varovasti etteivät pikku apulaiset jää väliin. Nyt kun pennut pääsevät pöydille on myös kuuman hellan kanssa oltava varovainen, laitan kattilallisen vettä kuuman levyn päälle etteivät pienet polta tassujaan. Yritän toki opettaa niille etteivät pöydät ja hella ole parhaita paikkoja kissoille mutta pennut tuntuvat suhtautuvan kaikenlaisiin kieltoihin hyvin ylimielisesti.

03.06.2014

Pennut ovat jo 10-viikkoisia ja ne saivat ensimmäiset rokotuksensa viime viikolla (kiitos Lissu!) ja rekisterikirjat tulivat postissa, omaan kotiin lähteminen on jo lähellä. Ne ovat toisinaan melkoisia tuholaisia mutta kyllä niitä tulee ikävä!

Isot kissat hoitavat pentuja, Jamppa varsinkin on ansioitunut hoitosetä. Ja Jampan muhkea häntä on tavoiteltu saalis :-) Usein koko jengi osallistuu iltahepuliin, silloin on paras kerätä särkyvät kapineet nopeasti pois pöydiltä. Onneksi kohtaukset eivät kestä kovin kauan... Kukkien hoitaminen on edelleen pentujen lempipuuhia, kaikki kasvit alkavat jo olla niin hyvin hoidettuja ettei niistä ole oikein mitään jäljellä.

Sininen poika Höpsistöpsis etsii vielä omaa kotia, se on soma ja herttainen pikkukissa.

27.05.2014

Pennut ovat vallanneet koko asunnon. Yöksi kerään ne vielä makuuhuoneeseen ruokakuppien kanssa, isot kissat ovat niin kiinnostuneita pentujen raksuista että kuppeja ei voi pitää esillä koko aikaa. Aamulla päästän ne ulos ja ne ryntäävät alakertaan ja ovat siellä koko päivän, illalla etsin ne ja kiikutan takaisin ylös.

Kaikki ovat saavuttaneet kilon painon viimeistään viime viikon aikana ja ruoka maistuu mainiosti jokaiselle. Tällä viikolla on ohjelmassa ensimmäinen rokotus ja sitä ennen pitäisi taas leikata kynnet koko jengiltä, huh.

Kissaliiton hienon järjestelmän pienistä ongelmista huolimatta pentujen reisteröinti on hyväksytty ja posti tuo pian rekisterikirjat. Aika on kulunut kuin siivillä, reilun 3 viikon kuluttua pikkukissat ovat valmiita muuttamaan omaan kotiin.

20.05.2014

Vihdoin sunnuntaina Hilma rauhoittui ja pennut pääsivät kunnolla tutustumaan makuuhuoneen ulkopuoliseen huusholliin. Muut kissat olivat hiukan tympääntyneen oloisia kun pennut tekivät tutkimusretkiään, onneksi isot pääsevät korkealle pentujen ulottumattomiin. Pennut ottavat kaiken irti suuremmasta tilasta, vauhti alkaa olla melkoista. Alakerta on vielä aika jännä paikka ja avoportaat ovat hiukan hankalat vaikka virittelinkin vanhan lakanan ylimpien askelmien turvaksi. Alimmat portaat ovat edelleen avoimet ja lattialle laittamani tyynyt ovat olleet tarpeen kun pennut ovat muksahtaneet alas portaiden välistä.

14.05.2014

Taas tuli päivän viive pentukuulumisiin, eilen kävin katsomassa Mirrin ja Vallun pentuja Silkkiturkin kissalassa, siellä on 2 suloista kilpikonnaruskeatäplikästä karvapalloa. Ja tänään on ollut siivouspäivä, toivoin että tällä kertaa olisin saanut raivata makuuhuoneen ilman pentuja mutta ei onnistunut, siellä ne vielä ovat. Muut kissat ovat käyneet monta kertaa tervehtimässä pentuja ja kaikki muu on Hilmalle ok mutta Vallua ja Jamppaa se ei siedä pentujen lähellä. Täytyy jatkaa tutustumisharjoituksia ja toivottavasti Hilmakin pian ymmärtää etteivät isot pojat ole juurikaan kiinnostuneita pennuista, ruokakuppien sisältö on niille paljon tärkeämpi juttu.

Lattian peseminen pienten apulaisten kanssa oli haastavaa, moppi tapettiin monta kertaa ja pennut intoutuivat suorastaan lentämään sen ympärillä. Yksi pikkukissa kävi ämpärissä pesemässä varpaansa...

Ja vihdoin on pentujen rekisteröinti aloitettu ja pikkukissoilla on nimet. Tällä kertaa nimet alkavat H-kirjaimella Hilma-emon kunniaksi ja huomasin vasta vähän aikaa sitten että myös Tirpan ensimmäiset pennut noudattavat samaa kaavaa. Nimien keksiminen oli harvinaisen vaikeaa ja aivan varmasti kohta tulee mieleen monta parempaa ajatusta mutta tässä ne nyt ovat:

• Cremetabby tyttö 1: Vinhaviiksen Hepsankeikka
• Cremetabby tyttö 2: Vinhaviiksen Hilipatipippan
• Sininen poika: Vinhaviiksen Höpsistöpsis
• Sinikilpikonnatäplikäs tyttö: Vinhaviiksen Herkkupala
• Sinikilpikonna tyttö: Vinhaviiksen Hitsinpimpula
• Cremetäplikäs poika: Vinhaviiksen Hurlumhei

10.05.2014

Anteeksi viivästys, pennut voivat hyvin ja kasvavat ja kehittyvät uskomattoman nopeasti. Ne oppivat uusia asioita joka päivä ja kun motoriikka kehittyy paranee myös vauhti. Sängylle kiipeäminen ei ole mikään ongelma ja ne hyppäävät sieltä alas huolettomasti, pöydälle ne eivät vielä pääse mutta sekin on vain ajan kysymys. Hilma-emo viettää jo pitempiä aikoja poissa pentujen luota, pennut syövät reippaasti kiinteää ruokaa mutta ne tarvitsevat vielä emon hoivaa ja maitoa mutta tulevat jo toimeen jonkin aikaa omin nokinkin. Muut kissat ovat käyneet moikkaamassa uusia tulokkaita, Kisiä kiinnosti vain niiden ruokakupit, isi-Vallu säikähti naamalle hyppäävää pentua ja Neppis oli hyvin kiinnostunut potentiaalisista uusista leikkikavereista.

29.04.2014

Viikossa on tapahtunut huimaa kehitystä, pallerot juoksevat jo niin että pienten tassujen töpinä kuulostaa hauskalta. Hyppyjäkin harjoitellaan ja painimatsit alkavat näyttää jo ihan hurjilta. Ruoka maistuu hyvin ja pennut kasvavat kovaa vauhtia. Vieteri on vielä varsin lyhyt ja riehumisen jälkeen uni tulee nopsaan. Mutta nokosten jälkeen homma jatkuu :-) Mamman maitobaarissa alkaa olla ahdasta ja vaikka emo syökin kuin hevonen se alkaa laihtua, ison pesueen ruokkimisessa on tekemistä. Henkilökunta yrittää parhaansa mukaan tarjoilla Hilmalle kaikenlaisia herkkuja ja kyllä se syökin. Onneksi se ei koskaan ole ollut erityisen nirso ja hyvin tuntuu ruoka maistuvan myös pennuille, alkujärkytysten jälkeen ne ovat syöneet hyvällä halulla jauhelihaa, pakastekalaa ja erilaisia teollisia penturuokia.

Pentujen nimien keksiminen on yhä hiukan kesken ja samoin värien arpominen, joka toinen päivä olen varma että cremet ovat kaikki kuviollisia ja seuraavana päivänä taas tuntuu että ne ovat yksivärisiä. Muutama viikko on vielä aikaa ihmetellä, kunhan ne vähän kasvavat on helpompi tutkia onko leuan alus ihan vaalea vai vain cremen värinen.

Sinistä poikaa lukuun ottamatta kaikki pennut on varattu.

22.04.2014

Tänään pennut ovat 4-viikkoisia ja ne tulivat pois pentulaatikosta sunnuntaina. Ensin ne katselivat hyvin varovasti ympärilleen mutta pian oli kaikki nurkat tutkittu ja ne rauhoittuivat sängyn alle nokosille. Illalla ne saivat ensimmäistä kertaa kiinteää ruokaa, tarjosin niille hiukan jauhelihaa. Tarjoilut eivät miellyttäneet, emon maitobaari oli paljon parempi paikka. Maanantaina oli vuorossa teollinen pentumössö ja se maistui paljon paremmin ja seuraavaksi arvelin kokeilla pakastekalaa, katsotaan mitä mieltä palleroiset siitä ovat.

Hiekkalaatikot on myös tuotu esille ja niitä on ihmetelty, on sinne tehty ihan oikeitakin asioita mutta useimmiten pennut käyvät maistelemassa hiekkaa. Pienet torkutkin siellä voi mainiosti ottaa.

15.04.2014

Pennut kasvavat tasaisesti, eivät toki yhtä kovalla vauhdilla kuin pienemmät pentueet mutta hyvää työtä Hilma tekee. Kyllä sille ruokakin maistuu, kuuden pennun ruokkiminen on kova homma. Pentujen jalat kantavat päivä päivältä paremmin ja ne alkavat harjoitella painimista. Mielikuvituskavereitakin ne jahtaavat, on huvittavan näköistä kun ne makaavat selällään ja huitovat ilmaa. Emokin saa osansa, kun on pesun aika pennut ottavat emoa etukäpälillä tiukasti kiinni ja potkivat tasatahtiin takajaloilla. Ne myös kurkkivat pesälaatikon reunojen yli siihen malliin ettei varmasti mene kauan kun ne kiipeävät laidan yli.

6.04.2014

Pennut ovat kasvaneet kovasti, paino tuplaantui reilussa viikossa. Ihmeen hyvin on Hilma jaksanut ruokkia suurperheensä :-) Pennuilla on silmät ja korvat auki ja ne harjoittelevat ahkerasti kävelemistä. Meno on vielä horjuvaa mutta yritys on kova, ne harjoittelevat nukkuessaankin sillä pienet tassut käyvät ja suut maiskuttavat kun pennut ovat unten mailla.

Alustavat määritykset väreistä ja sukupuolista osuivat lähes oikeaan, tyttöjä on 4 ja poikia 2. Värit ovat hiukan tarkentuneet sillä sinikilpikonnatabby on yksivärinen eli sinikilpikonna, sen haamukuvio on kyllä tabby. Ja kilpikonnaväritystä on todella vähän, pieni viiru nenän varressa ja hiukan kaulassa. Cremeistä on tässä vaiheessa vaikea sanoa ovatko ne kuviollisia vai yksivärisiä, täytyy katsella tarkemmin kunhan ne vähän kasvavat.

Cremetabbytytöt ja 2 muuta pentua on alustavasti varattu.

26.03.2014

Hilma sai eilen 6 pentua, 3 cremeä ja 3 sinistä. Todennäköisesti 4 tyttöä ja 2 poikaa, tytöt ovat sinikilpikonnatäplikäs, 2 cremetabbya ja sinikilpikonnatabby, pojat ovat cremetäplikäs ja sininen. Sekä värit että sukupuolet täytyy vielä tutkia tarkemmin, varmaa on se että ne ovat suloisia!